sunnuntai 25. huhtikuuta 2010

Minitreenit

Huh, tentti oli torstaina ja se meni miten meni, vaikea oli. Mutta sitten onkin ollut loppu viikko hyvin aikaa puuhailla Jerikon kanssa. :) ...ja tehdä kevätsiivousta.. =/
Tänään otettiin ensimmäiset matot takaisin sisälle. Kun Jeriko tuli meille vietiin kaikki matot varastoon ja sinne ne oli jo oikeestaan unohtunutkin, helpompi siivota kurajälkiä lattioilta kun ei ole mattoja tiellä. :D Jerikokin tykästyi mattoihin, eikä siinä mielessä mitä pelkäsin (pissa-alustana tai ruokana), vaan tykkää selvästikin nukkua ennemmin matoilla kuin paljaalla lattialla.

Käytiin tänään ensimmäistä kertaa ihan yksin treenaamassa läheisen koulun kentällä. Matti assisteerasi ja kuvasi. En tiedä miten ei olla aikaisemmin menty, olisi pitänyt. Ollaan vaan sisällä (ja vähän lenkeillä) harjoiteltu, mutta pitäisi Jerikolle (ja itselle) saada enemmän sellaista treenin tuntua ja Jerikon päähän iskostettua että tällaisilla kentillä on kivaa puuhailla kaikkea.

Leikin varjolla otettiin ensin muutama istuminen ja maahanmeno. Lelun kanssa ollaan sisälläkin harjoiteltu tätä parina päivänä ja alkaa selvästi tulla parempaa terävyyttä molempiin liikkeisiin. Aikaisemmin tuntui että varsinkin istuminen oli Jerikon mielestä vähän tylsä liike. :D Otettiin myös pari perusasentoon tulemista lämmittelyksi seuraamiseen. Perusasentoon tuleminen sujuu välillä huonommin välillä paremmin, mutta suurimmaksi osaksi hyvin, ja välillä suorastaan mainiosti! Ja Jeriko selvästi tykkää siitä, tarjoaa sitä välillä vähän joka tilanteessa. :D












Seuraamista ollaan harjoiteltu pysähdysten ja loivien kaarrosten kanssa ja suurimmaksi osaksi Jeriko pysyy hyvin mukana. Palkitsemisen jälkeen meinaa vähän irtaantua ja unohtua jonnekin (syyttää voin aika suurelta osin itseäni kun en saa herkkuja osumaan suoraan suuhun vaan kylvän niitä maahan) mutta sitten Jeriko ottaa aika hyvin kiinni. Palkitsemiseen pitäisi saada joku järki, Jeriko näykkii välillä tosi kovasti sormille, ja jos taas yritän pudottaa palkkiot Jerikon suuhun niin väkisinkin käy niin ettei se aina saa niitä kiinni..... Mutta niin, Matti tosiaan kuvasi meidän seuraamista videolle, ja tässä sitten yksi (se ainut näyttämiskelpoinen) pätkä. ;) Videoita katsellessa huomasin että ainakin kerran Jeriko istui pysähdyksestä vinoon (ei näy tällä videolla), en tiedä tekikö se sitä useamminkin vaikka yritin kyllä aina välillä tarkistaa sen asentoa. Itse seuraamisasento on kyllä Jerikon vahvuus seuraamisessa, ei meinaa edistää eikä kaatua/kiilata mun päälle vaan seuraa tosi suorassa asennossa! Kyllä me jotain osataan! :) Kontakti voisi kyllä pysyä vielä paremmin, ainakin tällä harjoituskerralla Jeriko hämääntyi välillä Matista ja vilkuili siihen päin. Ja mä taas napitan liikaa Jerikoa kun pitäisi uskaltaa katsoa suoraan eteenpäin. Ei näin. No onpahan jotain mihin kiinnittää huomiota jatkossa. :)

tiistai 20. huhtikuuta 2010

Motivaatio-ongelmia liikkeellä

Käytiin taas sunnuntaina Pälkäneellä. Nebun kanssa leikkimisen lisäksi käytiin Jerikon kanssa tutustumassa pellon toisella puolella olevan Alfur-tallin islanninhevosiin. Tarkoitus oli tehdä tällainenkin tutustumiskäynti jo aikaisemmin mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tallille jossa itse käyn ratsastamassa ei saa tuoda koiria tilan omien koirien vuoksi, mutta olisi silti hienoa jos Jeriko tottuisi hevosiin niin että jos joskus tulevaisuudessa tulee mahdollisuus ottaa Jeriko tallille mukaan niin voisin tehdä sen turvallisin mielin. Niinpä sitten mentiin katsomaan issikoita.

Tallin hevoset olivat todella uteliaita ja ystävällisen oloisia, tulivat oikein porukalla katsomaan meitä aitauksen reunaan eivätkä välittäneet vaikka Jeriko niille välillä haukkui. Seisottiin siinä jonkin aikaa ja Jeriko rauhoittui kun palkitsin sitä rauhallisuudesta, mutta siitä huolimatta se teki välillä ihme äkkihyökkäyksiä hevosia kohti. Pois päin kävellessä toisen laitumen hevoset tuli koko lauman voimin katsomaan meitä ja jäätiin sitten siihenkin katselemaan. Jeriko makasi ihan rennosti selällään melkein aidan alla ja haistelikin yhden hevosen turpaa kun se tuli ihmettelemään pientä karvakasaa (luuli varmaan heinäpaaliksi ;) ). Mutta sitten Jeriko yritti näykätä hevosen turpaa, onneksi heppa ei ottanut siitä nokkiinsa, olisi voinut tulla turpajuhlat siitä muuten.. :D Jeriko kuitenkin oli ihan rauhassakin hevosten seurassa, joten olin ihan tyytyväinen ja kun herkutkin oli jo loppu niin palattiin isän pihaan missä Jeriko innostui palloleikeistä pikkuveljen kanssa. :)
Illalla sitten oli taas oma ratsastustunti ja olin pitkästä aikaa tosi lähellä pudota selästä kun hevonen säikähti jotain mörköä puskassa ja otti pienen äkkilähdön mun alta. Kai tää oli joku karma sitten, Jeriko yrittää näykätä toista hevosta niin toinen yrittää jättää mut kyydistä! ;)




Mulla on tentti torstaina, mutta motivaatio on jossain hukassa. Ostettiin Matin kanssa dvd-sarja Hienosti hihnassa, joka on näytetty joskus vuosi sitten yle teemalla. Siinä toimii kouluttajina Tommy Wirén ja Jaana Rajamäki jonka yksilökoulutuksessa käytiin silloin kun Jeriko meille tuli. Oon ollut ihan koukussa siihen! :D Oon vaan katsellut sitä ja väleissä kouluttanut Jerikoa, lukeminen on jäänyt TOSI vähälle.. Oon yrittänyt opettaa Jerikolle paikallaan seisomista, sen hoksaaminen onkin ollut Jerikolle aika vaikeeta. Se on kai koiran näkökulmasta vähän niin kuin ei tekisi mitään.. "Ole vaan siinä".. Joka tapauksessa puolen viikon harjoittelun jälkeen Jeriko alkaa tajuamaan sitä jo paremmin, melkein uskaltaisin sanoa että se osaa seisoa käskystä mutta en nyt lähtisi sitä kuitenkaan torille kuuluttelemaan. :D

Käytiin tänään vähän koulutusvälineostoksilla Mustissa ja Mirrissä. Ostin koulutusliivin (en tiedä olisiko jostain saanut halvemmalla, varmaankin), ensimmäisen pienen noutokapulan ja pienen patukan. Illan pentukurssilla liivit ja patukka tulikin heti käyttöön, patukka oli Jerikon mielestä ehkä paras lelu ikinä, erinomainen motivaation lähde esim. luoksetuloon! Luoksetulon lisäksi harjoiteltiin samoja asioita kuin viime kerrallakin, tällä kertaa tuntui että Jerikon oli vaikeampi keskittyä mutta kyllä se silti hienosti suoritti kaikki liikkeet kun ensin vaan sai sen huomion kiinnitettyä. Odottelua Jeriko ei kuitenkaan meinannut sietää ollenkaan, ja aikansa ratoksi alkoi räksyttämään ohikulkevalle koirallekin, nolotti. =/ Kontaktiharjoitus oli vähän fiasco, vaikka arkielämässä Jeriko joutuu ja osaa ottaa kontaktia vähän joka tilanteessa. Keskittymis-/motivaatio-ongelmat on näköjään tarttuneet emännästä koiraan!


tiistai 13. huhtikuuta 2010

Tokon pentukurssi

Tänään oltiin ensimmäistä kertaa tokon pentukurssilla. Ryhmässä oli meidän lisäksi kaksi koirakkoa, yksi oli jättänyt tulematta. Samaan aikaan samalla kentällä harjoitteli myös toinen toko-ryhmä, joten häiriötä kyllä oli yltäkyllin. Jeriko käyttäytyi kuitenkin melko mallikkaasti. Ohjaajan ensin kertoessa perusasioita ja kurssilaisten esittäytyessä Jeriko oli pääasiassa hienosti vieressäni, tosin se yritti koko ajan tarjota perusasentoa ja kärkkyi palkkioita mitä en sitten viitsinyt loputtomiin jaella ennen kuin varsinainen harjoittelu alkaa! :D

Harjoiteltiin ensin ympyrällä koiran kanssa kävelyä niin että koira pystyisi kävelemään rauhassa vaikka on häiriötä, seuraamista ei vielä edellytetty. Liikkeelle lähtö sai Jerikon lievästi sanottuna innostumaan ja se halusi rynnätä tutustumaan ohjaajaan, mutta sitten kun sai huomion kiinnitettyä herkulla Jeriko seurasi taas mallikkaasti ja oma-alotteisesti oikealla paikalla vaikkei sitä mitenkään "imuuttanut" herkulla. Puolituntisen harjoittelukerran aikana harjoiteltiin myös istumista, maahanmenoa ja perusasentoa. Maahanmenokin meni hienosti vaikken olekaan sitä aiemmin ulkona Jerikon kanssa harjoitellut, puhumattakaan että tilanteessa jossa olisi muita koiria ympärillä. Jostain syystä Jeriko menee maahan nopeammin ja sujuvammin kuin istumaan, vaikka maahanmenoa ollaan harjoiteltu vasta hyvin vähän aikaa. Jotenkin se tuntuu olevan liikkeenä Jerikon mielestä mielekkäämpi. :D Perusasentoon tuleminen sujui todella mallikkaasti, ihan yllätyin positiivisesti! :)

Harjoitusten jälkeen mentiin vielä viereiseen koirapuistoon kaverin koiran kanssa leikkimään. Puistossa sattui olemaan edellisessä toko ryhmässä harjoitellut tyttö-koira, jonka kanssa molemmat pojat leikki innoissaan. Taisi kuitenkin käydä niin että pimu imi kaikki mehut miesväestä, kun leidin lähtiessä ei leikki enää maistunutkaan vaan kinaa tuli niin kepeistä, kuopista ja vähän mistä vaan. Molemmat on vähän samanlaisia, itse pitäisi saada olla se pomo, ja kun kaverin koira puolusti keppejään ja kuoppiaan, niin Jeriko ei sitä ihan purematta niellytkään. Mutta lähinnä kyseessä oli varmaan väsymys, Jerikohan tuli treeneistä vielä leikkimään ja ihan hyvä tovi siinä ehdittiin ollakin. Joku toinen kerta kun mennään pirteämpien koirien kanssa ja ollaan vähemmän aikaa niin ei varmaan egot lyö niin kovasti yhteen. ;)

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Lumien sulamisen ihmetys ja inhotus

Lumien sulaminen tuottaa Jerikolle suurta ihmetystä ja inhotusta. Lumen alta paljastuvat ihmeelliset hajut (jotka ei välttämättä ihmisiä aina niin miellytä) saa Jerikon ihan valtaansa ja yhtäkkiä maailma on täynnä hirveästi kaikkea uutta ja mielenkiintoista. Lumien sulaminen on myös saanut Jerikon löytämään todenteolla vitosvaihteensa ja Jeriko ottaa kaiken ilon irti siitä että lumettomassa maassa pääsee vaivattomasti juoksemaan tuhatta ja sataa! :D
Lumien sulaminen on myös hankaloittanut Jerikon elämää kun lumikinosten huvetessa Jerikon on ollut koko ajan vaikeampi löytää itselleen pissa tai kakka paikkaa. Pikkuhätä on jo paremman (lue; lumen) tarpeessa saatu tehtyä paljaalle maalle, mutta kakkoshätää ei Jeriko suostu ihan mihin tahansa tekemään. Pian kyllä täytyy opetella kun viimeisetkin lumet lähtee..
Myös sulamisvedet tuottaa Jerikossa ihmetystä. Jeriko ei ole ainakaan vielä innostunut lätäköissä läträämisestä, eikä toivottavasti innostukaan. ;) Sen sijaan lätäköt, ojat ja varsinkin purot ihmetyttää Jerikoa suuresti. Jeriko haluaa käydä katsomassa lähempää, mutta ei kuitenkaan uskalla kastaa tassujaan liikaa. :D Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö Jeriko olisi joka ulkoreissun jälkeen aivan märkä mahaansa myöten, kova vauhti saa veden sinkoilemaan mihin sattuu!

Viikko on ollut hurjan kiireinen. Parkanon reissun jälkeenkin koko viikko on ollut täynnä menoa, mutta ollaan me Jerikon kanssa ehditty harjoitellakin, ja keskiviikkona käytiin uusinta rokotuksilla. Kysäisin lääkäriltä Jerikon naksuvista polvista, vaikken uskokaan että kyse olisi mistään vakavammasta, varsinkin kun Hannakin kertoi että Heimolla oli kasvuaikana naksunut. Lääkärikin totesi ettei polvissa mitään vikaa ole eikä tarvitse olla huolissaan. Harjoiteltiin sitten maahanmenoa ja saatiin asento nopeasti hyväksi ja Jeriko ymmärsi tosi äkkiä mistä on kyse. Nyt se sujuu jo tosi hyvin, ulkona en kyllä ole vielä makuuttanut, ihan vaan säästääkseni itseäni pesemiseltä. :D Seuraamistakin ollaan hiottu ja harjoiteltu, ja myös seuraamisesti pysähtymistä perusasentoon. Sekin onnistuu Jerikolta välillä todella hienosti! Olen yrittänyt myös vähän aloitella eri käskyjen antamista peräkkäin, tyyliin "istu" ja "maahan" käskyjen erottaminen, välillä myös sivulle tuleminen. Vähän on takkuista vielä, Jeriko yrittää lähinnä tehdä sitä mitä on edellisellä harjoituskerralla tehnyt, käskysanojen kuunteleminen/ymmärtäminen ei siis ole vielä ihan hanskassa tai sitten hanska on hukassa... Anyway, täytyy treenata vielä, mutta ehkä onkin vielä vähän aikaista odottaa pennulta että osaisi erottaa käskyjä sillä lailla peräkkäin annettuna...

Emmin ja Piian blogikirjoituksista itsellekin tuli polte päästä kokeilemaan hakua ja/tai jälkeä, jotka itselle on vielä toistaiseksi aika vierasta maata, siis käytännön kannalta ajateltuna. Ensi viikolla aloitetaan tamsk:issa tokon pentukurssi, katsotaan miten sen lisäksi ehditään muihin asioihin paneutua. Mutta varmasti pian tässä keväällä päästään Jerikon kanssa tutustumaan myös hakuun ja/tai jälkeen. :)

maanantai 5. huhtikuuta 2010

Pieni maailmanmatkaaja

Taas on aikaa vierähtänyt edellisestä päivityksestä, pitääkö sen ajan kulkea niin nopeasti ettei ehdi edes ajatella koko asiaa ja sitten täytyy jälkikäteen miettiä että mitä kaikkea sitä ollaan tehty. :D

Ollaan yritetty ottaa sosiaalistumiskauden rippeistä kaikki mahdollinen ilo irti ja kuskattu Jerikoa milloin missäkin. Kaverin koirien kanssa ollaan käyty koirapuistossa ja siellä tehty tuttavuutta pariin uuteenkin koiraan, vaikka itse olenkin tosi epäluuloinen tuntemattomien koirien suhteen. Hyvin on kuitenkin sujunut ja Jeriko on selvästi oppinut paremmin viestimään muiden koirien kanssa ja osaa leikkiä hienosti. Jeriko on myös melkoisen rohkea, ei paljoa arastele isompia koiria. :)
Käytiin viime viikolla myös Tampereen rautatieasemalla ja Hämeenkadulla kävelemässä ja tutustumassa ihmisvilinään ja Jeriko suoriutui hienosti. Ohikulkevat ihmisetkin saivat olla rauhassa kun Jerikolla oli muutenkin niin paljon ihmeteltävää, vaikka yleensä Jeriko haluaisi tutustua jokaiseen ohikulkijaan!
Eilen tultiin Parkanoon ja ihan harjoitusmielessä matkustettiin Jerikon kanssa junalla ja Matti tuli kissojen kanssa autolla. Jeriko käyttäytyi oikein mallikkaasti! Makasi vaan maassa ja nukkui, eikä reagoinut ohikulkeviin ihmisiin tai konduktööriin, eikä edes toisen koiran haukuntaan, vau! Kyllä sai pennusta olla ylpeä! :)

Maanantaina käytiin Hannan, Heimon ja Ennin kanssa treenaamassa ja saatiin Hannalta vinkkejä perusasennon ja seuraamisen harjoittelemiseen. Jeriko osasi myös hienosti odottaa autossa sillä välin kun Hanna harjoitteli Heimon ja Ennin kanssa. Treenien jälkeen mentiin pienelle kävelylle ja päästettiin koirat juoksemaan, ja kyllä Jeriko ja Heimo juoksikin!! :D Jeriko pääsee jo tosi lujaa kuivalla tiellä, pysyi melko hyvin Heimon perässä vaikkei Heimo tietenkään itse täysiä juossut. Hauskaa silti näytti olevan eikä Jeriko arastellut tällä kertaa ollenkaan vaan lähti heti juoksemaan Heimon kanssa.

Viikko meni ohitse yhdessä hujauksessa, tuntuu ettei tässä olla oikein muuta ehditty kun ulkoiluttaa Jerikoa ja sitten pestä sitä lenkkien jälkeen. Mutta hyvää harjoitusta sekin, Jeriko suhtautuu pesemiseen nykyään aika tyynen rauhallisesti.


Ollaan me kuitenkin vielä perusasentoa hiottu ja vahvistettu, koko ajan paremmin alkaa onnistua. Myös seuraamista Jeriko tarjoaa hyvin ja seuraa usein hienosti useampia metrejä, ja mielestäni aika lailla suoraankin (ainakin toivottavasti). Maahanmeno harjoitukset on jäänyt vähän vähemmälle, asennon hiominen vie aikansa. Jerikolla on myös takajalkojen polvet naksuneet maahanmenossa, enkä ole sitä sitten viitsinyt makuuttaa edestakaisin ettei rasitu. Muuten Jeriko ei mitenkään aristele jalkojaan, toivon mukaan kyseessä on ihan normaaliin kasvuun kuuluva piirre.(?)
Kasvanut Jeriko onkin, juuri ei olla sitä punnittu mutta sylissä alkaa tila käymään vähän ahtaaksi. Jerikolle on puhjenneet ensimmäiset pysyvät hampaat taakse ja selkään on alkanut kasvamaan pitkää mustaa aikuiskarvaa, Jerikolla on niin kuin irokeesi selässään. :D Saa nähdä paljon sitä mustaa tulee lisää ja tummuuko tuosta vielä paljon. Mutta komea pentu joka tapauksessa!
Nyt on mulla sitten "vapaaviikko" ja pitäisi lunastaa lupaukseni treenata Jerikon kanssa enemmän. Aina tässä vaan käy niin että jos on yhtään vapaata niin hommaan hirveästi kaikkea tekemistä itselleni, nytkin olen sopinut tapaamisia kavereiden kanssa jokaiselle arkipäivälle! :D Torstaina lähden vielä Helsinkiin ja tulen perjantaina takaisin, eipä silloin ainakaan treenata. Mutta eiköhän alkuviikon aamupäiviin saa hyvin mahdutettua harjoittelua Jerikon kanssa ihan tarpeeksi. :)